Urheilijaesittely: Suomen vahvimmasta naisesta CrossFit-kilpailijaksi Newtonilla

Kirjoittanut Petri Jalanko

13.10.2017 — Lajin vaihto sai aikaan monia muutoksia Niina Jumppasen harjoittelussa.

Niina Jumppanen on Suomen vahvin nainen. Hän on saavuttanut lähes kaiken, mitä voimamieskilpailuissa voi saavuttaa mm: Suomen Vahvin Nainen -kilpailuista kulta vuosina 2012 ja 2017, Maailman Vahvin Nainen -kilpailuista hopea vuonna 2012 ja neljäs sija vuonna 2013, sekä Pohjoismaiden Vahvin Nainen -kilpailujen mestari 2014. Esimerkiksi maastavedossa raw-voimanostokilpailussa on noussut 200 kiloa ja Maailman Vahvin Nainen -kilpailujen lajissa 190 kilolla yhdeksän toistoa minuutissa, mikä oli silloinen ME-tulos. Lisäksi Niina on käynyt EM- ja MM-tason kutsukilpailuissa ulkomailla viisi kertaa hyvin loppusijoituksin.

 

Kun lähes kaikki oli saavutettu, into voimamieskilpailuja kohtaan lopahti, ja Niina janosi lisää haasteita. Lajin vaihto CrossFit-kilpailuhin alkoi kiinnostaa, mikä sai Niinan tulemaan valmennukseen Newtonille.

 

Newtonilta uusia tuulia harjoitteluun

 

Lajin vaihto sai aikaan monia muutoksia Niinan harjoittelussa. Maksimivoimaa Suomen vahvimmalla naisella oli tietysti valtavasti, mutta alkutestit Newtonilla osoittivat, että jotkin liiketaidot, sekä kestävyys- ja nopeusominaisuudet eivät riittäisi vielä CrossFit-kilpailuissa palkintopallille.

 

Nopeusvoimaominaisuuksia mittaava esikevennyshyppytesti lisäpainoilla osoitti, että vuosikymmenien voimaharjoittelu oli kehittänyt hurjat maksimivoimatasot, mutta voimantuottonopeus – kyky tuottaa mahdollisimman paljon voimaa lyhyessä ajassa – ei ollut kehittynyt samaa tahtia maksimivoiman kanssa.

 

Reseptiksi määrättiin olympianostoja, sekä kyykkyjä ja hyppyjä pienellä lisävastuksella ja maksimaalisella nopeudella (videot 1 ja 2). Tällainen harjoittelu tehostaa nopeiden lihassolujen käyttöönottoa, mikä lisää voimantuoton nopeutta. Samassa ajassa pystytään silloin tuottamaan enemmän voimaa kuin ennen, mikä on tärkeää CrossFit-kilpailujen lyhyissä ja terävissä suorituksissa, kuten hypyissä ja painonnostoliikkeissä (kuva 1.). Välitestit osoittavat, että Niina on saanut esikevennyshyppyynsä 13 % lisää korkeutta, joten suunta on oikea.

 

 

Kuva 1. Nopeusvoimaharjoittelu kasvattaa voimantuottoa suurilla liikenopeuksilla, kun voimantuottoaika on lyhyt (Haff ym. 2012).

 

 

Video 1. Levytankohypyt

 

 

Video 2. Raaka rinnalleveto

 

Laktaattimittauksella (kuva 2.) selvitimme Niinan yksilölliset sykealueet kestävyysharjoitteluun, jotta välttäisimme kestävyysharjoittelun yleisimmät sudenkuopat – emme harjoittelisi liian kovaa tai toisaalta liian löysästi. Yleinen virhe kestävyysharjoittelussa nimittäin on se, että aerobiset peruskestävyysharjoitukset tehdään liian kovaa, jolloin harjoitus ei kohdistu enää peruskestävyysalueelle ja vankka peruskuntopohja jää rakentamatta. Samalle ylirasittumisriski kasvaa.

 

Olen päässyt mielestäni hyvin Crossfit-treeneihin kiinni asiantuntevassa valmennuksessa. Olemme Peten kanssa keskittyneet heikoimpien osa-alueideni kehittämiseen paremmiksi, mikä on se, mitä valmennukselta olen toivonut. Jotain jo osaan, mutta paljon on vielä opittavaa. Harjoitusten rasittavuus ei ole ollut niin kova kuin mitä olisin itse tehnyt, siksi onkin ollut hyvä saada ohjausta siihen. Voimapuolen hommiin tottuneena kestävyysharjoitusten sovittaminen sopivaksi on ollut minulle uutta.”, Niina Jumppanen kertaa harjoituksiaan Newtonilla.

 

Perus- ja vauhtikestävyysharjoittelu nostaa sekä aerobista että anaerobista kynnystasoa, minkä on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä CrossFit-lajisuorituksiin. Nämä harjoitukset luovat pohjaa kovemmille maitohapollisille harjoituksille.

 

Kestävyysharjoittelua tehtiin monipuolisesti pyörä-, soutu- ja hiihtoergometrillä sekä juosten. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni CrossFit-kilpailuväline tulisi jo harjoittelussa tutuksi.

 

Fyysisten ominaisuuksien lisäksi painotimme harjoittelussa uusien liikkeiden oppimista, sillä uusi laji toi mukanaan monia haastavia liikkeitä, jotka eivät olleet Niinalle ennestään tuttuja. Ne vaativat paljon tekniikkaharjoittelua, jotta energiaa ei menisi kilpailuissa turhaan hukkaan. Tekniikkaa Niina hioi harjoituksien alussa, jolloin väsymys ei haitannut taidokasta suoritusta. Valmentajana on ollut mukava seurata, kuinka Niina on avoimin mielin ja päättäväisenä ryhtynyt opettelemaan uusia tekniikoita.

 

 

Kuva 2. Laktaattimittauksella optimoidaan kestävyysharjoittelua

 

Tavoitteena Linna Masters 2017 –kilpailut

 

Niinan harjoittelu tähtää joulukuussa järjestettäviin Linna Masters –kilpailuihin, joita hän odottaa innolla.

 

Tavoitteenani on päästä karsinnoista läpi ja kilpailusta selvitä ilman loukkaantumisia ja henkisiä kolhuja. Haluaisin osata tehdä teknisesti hienoja kippileukoja ja toestobareja, mutta pahoin pelkään, että näissä kilpailuissa saa vielä voima korvata tekniikkaa. Kisalajeiksi toivon – vaikka tiedän, ettei niitä tule – atlaskivennostoja, farmarikävelyä ja maksimimaastavetoa”.

 

Newtonin koko CrossFit-porukka tukee Niinaa, ja odottaa mielenkiinnolla, kun Suomen vahvin nainen haastaa monipuoliset CrossFit-urheilijat kisaan Hämeenlinnassa. Tsemppiä Niina!

Avainsanat CrossFit, harjoittelu, voimaharjoittelu, Asiakastarina


Suosituimmat kirjoitukset Lisää →

Mitä jokaisen golffarin tulisi tietää fysiikkaharjoittelusta?

30.1.2017 — Golffari, vaivaako nivunen tai alaselkä? Kaipaatko avauslyönteihisi lisää pituutta? Lue tämä tieteelliseen näyttöön perustuva blogikirjoitus. Opit paljon golffarin fysiikkaharjoittelusta ja saat esimerkkitreenin, jolla pääset harjoittelussasi alkuun.

Lue kirjoitus

Podcast: #4 Miten yhdistän voima- ja kestävyysharjoittelun? – Daniela Eklund (LitM)

15.2.2017 — Newtonin neljännessä podcastissa käsitellään voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämistä. Liikuntafysiologi Petri Jalangon, LitM, vieraana on Daniela Eklund, LitM. Daniela on todellinen ammattilainen ja tutkinut yhdistettyä voima– ja kestävyysharjoittelua väitöskirjaansa viimeiset neljä vuotta Jyväskylän yliopistossa.

Lue kirjoitus

Tiesitkö nämä viisi myyttiä lasten ja nuorten voimaharjoittelusta?

8.8.2017 — Lasten ja nuorten voimaharjoittelulla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Harjoitteluun liittyy myös monia myyttejä, jotka saavat vanhemmat varpailleen ja huolestumaan lastensa terveydestä. Tarkempi tutustuminen liikuntatieteellisiin tutkimuksiin osoitti, että monet myytit ovat täyttä puppua.

Lue kirjoitus

Urheilijaesittely: Suomen vahvimmasta naisesta CrossFit-kilpailijaksi Newtonilla

13.10.2017 — Lajin vaihto sai aikaan monia muutoksia Niina Jumppasen harjoittelussa.

Lue kirjoitus

Tenniksen lajianalyysi ja oheisharjoittelu

6.10.2017 — Tiesitkö, että heikko kunto saattaa heikentää lyöntiesi tarkkuutta jopa 80% ? Tenniksen lajianalyysi kertoo, että hyvä fysiikka mahdollistaa tarkat lyönnit ja estää loukkaantumisilta

Lue kirjoitus

Loppuverryttely – aliarvostetuin osa nykypäivän harjoittelua

27.9.2016 — Harjoituksen päättävä verryttely on aliarvostetuin osa nykypäivän harjoittelua, joten ei ole ihme, että moni kuntosalikävijä kärsii tuki- ja liikuntaelinvammoista sekä alipalautumisesta. Loppuverryttely on olennainen osa harjoitusta ja sillä on monia tärkeitä tehtäviä.

Lue kirjoitus