Urheiluvammojen hoito ja kuntoutus
Urheiluvamman hoito riippuu pitkälti vammatyypistä sekä vamman vakavuudesta. On siis tärkeää tunnistaa tekijät vamman taustalla sekä vammamekanismi. Vaikka hoitomuotoja on nykyään paljon erilaisia, aktiivinen kuntouttaminen on kuitenkin tyypillisesti kaikkein tehokkain tapa urheiluvammojen hoidossa ja kuntoutuksessa. Kuntoutus etenee tyypillisesti vaiheittain. Huolellinen kuntouttaminen on tärkeää, jotta vamma-alueen kudokset saadaan jälleen kestämään täysipainoista kuormittamista sekä vältetään vamman uusiutuminen.
Kudosvaurion paranemisprosessi
Pehmytkudosvammojen paranemisprosessissa on neljä vaihetta. Tuoretta pehmytkudosvammaa seuraa verenpurkauma, joka laukaisee ensimmäisen vaiheen eli hemostaasivaiheen, jolloin vamma-alueen verisuonet supistuvat ja hyytymisjärjestelmä aktivoituu. Tätä seuraa 3-7 vuorokautta kestävä tulehdusvaihe, jolloin vamma-alueen verenkierto ja verisuonten läpäisevyys lisääntyvät ja vamma-alueelle ohjataan tulehdussolukkoa. Tällä pyritään poistamaan tuhoutunutta kudosta. Pehmytkudos on tyypillisesti arka, turvonnut, punoittava ja kuumottava. Vaurioituneen kudoksen pitäminen levossa on tässä kohtaa tarpeellista. (3)
Seuraava vaihe on korjaus- ja uudisrakentamisvaihe, joka kestää 1-3 viikkoa. Tänä aikana vammakohtaan muodostuu uutta löyhää arpikudosta. Tässä vaiheessa olisi tärkeää aloittaa aktiivinen kuntoutus asteittain, jotta muodostuva kudos arpi olisi mahdollisimman pieni, kestävä sekä vetosuunnaltaan alkuperäisen kudoksen mukainen. Noin kolme viikkoa vammasta alkaa kypsymis- ja uudelleenmuokkautumisvaihe, jolloin kestävämpi kollageeni alkaa korvata löyhempää. Tässä vaiheessa vamma-aluetta voidaan alkaa kuormittamaan entistä enemmän. Noin 6-8 viikkoa vammasta muodostunut arpi alkaa kestämään normaalia kuormitusta. Ennen täysipainoiseen harjoitteluun paluuta on varmistettava, että loukkaantuneen raajan liikkuvuus ja lihasvoimat ovat palautuneet terveen raajan tasolle. Asentotunnon palautuminen kestää yleensä pitkään. Täydellinen palautuminen voi kestää jopa 6-12 kuukautta. (3)
Liikuntavammat ovat herkkiä uusiutumaan. Mikäli kudoksen normaali paranemisprosessi jätetään huomioimatta, saattaa vamma-alueelle muodostua arpi- ja uudiskudoksen liikakasvua. Myös rasituksen sieto saattaa olla heikkoa, mikä altistaa uusille vammoille. (3)
LOVE-hoitoprotokolla
Kyseisessä hoitoprotokollassa kiinnitetään huomiota kuormittamiseen (L, load), optimistisuuteen (O, optimism), uudisverisuonituksen muodostumisen tukemiseen (V, vascularisation) sekä vammoja ehkäiseviin harjoitteisiin (E, exercise). (1-2)
Urheiluvammojen hoidossa täyslepo suositellaan korvattavan sopivalla kuormituksella. Normaaleja toimintoja sekä kuormittamista tulisi tehdä heti oireiden salliessa. Sopivalla kuormituksella vältetään kivun voimistumista ja vahvistetaan kudosten paranemista liikkeen avulla. Normaalin harjoittelun sijaan pyritään tekemään korvaavaa harjoittelua. Aktiivisuudella myös tuetaan verenkierron palautumista, mikä puolestaan auttaa kudoksen paranemisessa. Varhain aloitettu liikkuminen parantaa toimintakykyä ja vähentää kipulääkkeiden tarvetta. (1-2)
Kuntouttava harjoittelu tulisi aloittaa aikaisessa vaiheessa palauttaen liikeratoja, voimaa sekä asentotuntoaistia. Kivun lisääntymistä tulisi kuitenkin välttää. Terapeuttinen hermo-lihasjärjestelmää tukeva harjoittelu ehkäisee uusien vammojen sattumista. Aktiivisen kuntoutuksen laiminlyönti heikentää vamma-alueen myöhempää rasituksensietoa lisäten vamman uusiutumisriskiä. (1-2)
Vamman sattuessa pyri pysymään positiivisena. Tue myönteistä asennoitumista paranemista kohtaan pysyen samalla realistisena paranemisen aikataulusta. Huoliajattelu, masentuneisuus ja liikkeen pelko yhdistyvät heikompaan lopputulokseen vammasta toipuessa. (1-2)
Rasitusvammojen hoidon perusperiaatteet
Rasitusvammojen hoidossa korostuu rasitusvammojen taustalta löytyviin myötävaikuttajiin puuttuminen. Hoidossa on oleellista vähentää tilapäisesti kuormitusta vamma-alueella. Tämä ei välttämättä vaadi täyttä lepoa, vaan harjoittelun muokkaamista. Kuntoutuksessa keskitytään joko vamma-alueen kudoksen vahvistamiseen tai vamma-aluetta stabiloiviin harjoituksiin. Rasitusvammojen hoidon perustan rakentavat vammojen varhainen tunnistaminen sekä syyn selvittäminen, neuvonta ja motivointi riittävään kuormituksen vähentämiseen, kuntouttava ja uusia vammoja ehkäisevä harjoittelu. (4)
Urheiluvammojen hoitomenetelmiä
Urheiluvammojen hoitomenetelmiä on erilaisia. Käytettyjä menetelmiä ovat terapeuttinen harjoittelu, manuaaliset hoitomuodot, teippaukset ja tuet, kylmähoidot, fysikaaliset hoitomuodot, lääkkeet, pistoshoidot, ravintolisät ja leikkaushoito. Terapeuttiseen harjoitteluun sisältyy mekanoterapia sekä neuromuskulaarinen harjoittelu. Mekanoterapiassa hyödynnetään kudoksen vastetta kuormitukselle. Kuormitus aiheuttaa kudoksessa solutason vasteita, jotka johtavat kudoksen rakenteen muuttumiseen, minkä avulla voidaan nopeuttaa kudoksen paranemista. Tätä menetelmää käytetään lihas-, jänne-, rusto- ja luuvammoissa. Neuromuskulaarinen harjoittelu eli hermo-lihasjärjestelmää aktivoivat ja liikehallintaa parantavat harjoitteet ovat nykyään urheiluvammojen kuntoutuksen perusta. Harjoitteet koostuvat mm. tasapainoharjoitteista, hypyistä, koordinaatioharjoitteista sekä asentotuntoa kehittävistä harjoitteista. Tällainen harjoittelu sopii erinomaisesti myös vammojen ennaltaehkäisyyn. (5)
Manuaalisiin hoitomuotoihin sisältyy mobilisaatio ja manipulaatio. Nämä hoitomuodot ovat tyypillisesti passiivisia. Näillä menetelmillä pyritään tyypillisesti lisäämään liikelaajuutta ja/tai lievittämään kipua. Yksi manuaalinen hoitomuoto on hieronta, jolla pyritään poistamaan lihaskireyksiä sekä kipua. Teippauksilla ja tukien käytöllä on pystytty ehkäisemään uusien vammojen syntymistä. Kylmähoitoa on perinteisesti käytetty lihaskivun vähentämiseksi sekä palautumisen nopeuttamiseksi, mutta tutkimusnäyttö kylmähoidon tehosta on vielä riittämätöntä. (5)
Fysikaalisia hoitomuotoja ovat mm. ultraäänihoito, TENS ja NMES, laserhoidot sekä paineaaltohoidot. Näistä voi tietyntyyppisissä vammoissa hyötyä. Kipulääkkeitä voidaan käyttää kivunhoidossa, mutta on tärkeää huomioida mahdolliset haittavaikutukset. Ammattilaisurheilussa käytetään lisäksi ajoittain myös paikallispuudutteita. Pistoshoidoista tunnetuin lääkeaineryhmä on kortikosteroidit, mutta myös esimerkiksi hyaluronaatteja käytetään nivelrikon hoidossa. Myös erilaisia ravintolisiä käytetään joskus urheiluvammojen hoidossa. (5)
Urheiluvammojen leikkaushoidolla pyritään korjaamaan vamman seurauksena muuttunut anatomia, kuten katkennut jänne tai nivelside. Leikkaukset ovat tyypillisesti joko avoleikkauksia tai tähystysleikkauksia. Monessa tapauksessa konservatiivisella hoidolla saadaan kuitenkin vähintään samanlainen lopputulos tai jopa leikkaushoitoa parempi tulos. Leikkaushoitoihin liittyy myös erilaisia riskejä, kuten infektioriskit. Leikkaushoidon tarve on aina arvioitava yksilöllisesti! (5)
Huomioita:
Muista ensiapu vamman sattuessa (kompressio, koho, kylmä)
Älä vähättele kipua, vaan pyri selvittämään kivun aiheuttaja
Hae vamman diagnosointiin ja kuntoutukseen apua ammattilaiselta
Kerro vammasta valmentajalle, jonka kanssa voitte yhdessä miettiä korvaavia harjoitteita
Ole aktiivinen vamman kuntoutuksessa
Pyri pysymään positiivisena!
Lue myös aiempi blogikirjoitus vammojen ennaltaehkäisystä CrossFitissä!
Sara Toivonen
Lähteet:
1) Dubois B, Esculier JF. 2020. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. Br J Sports Med 54 (2), 72–73. Doi: 10.1136/bjsports-2019-101253.
2) Kattilakoski O, Toivo K, Parkkari J. Urheiluvammojen ensiapu ja hoito. Tampere: Terve Urheilija. Viitattu 30.3.2023 https://terveurheilija.fi/terveydenhuolto/urheiluvamman-ensiapu/
3) Parkkari J, Kannus P. 2021. Kudosvaurion paranemisprosessi. Pasanen K, Haapasalo H, Halen P, Parkkari J. (toim.) Urheiluvammojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy. 236-237.
4) Kattilakoski O, Parkkari J. 2021. Urheiluvammojen ensihoito. Pasanen K, Haapasalo H, Halen P, Parkkari J. (toim.) Urheiluvammojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy. 238-239.
5) Kattilakoski O, Parkkari J. 2021. Urheiluvammojen hoitomenetelmiä. Pasanen K, Haapasalo H, Halen P, Parkkari J. (toim.) Urheiluvammojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy. 244-260.