Liikunta ja infektiot
Päivitetty: 1. helmik. 2023
Liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Flunssa on tyypillisesti viruksen aiheuttama äkillinen hengitysteiden limakalvotulehdus. Vuoden aikana aikuiset sairastavat normaalisti noin 2-4 flunssaa. Kuumeinen sairaus on elimistölle itsessään kova rasite, joten turhia riskejä ei kannata ottaa. Liikunnan sairastaminen kuumeisen infektion aikana heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa, kiihdyttää taudinaiheuttajien lisääntymistä, pidentää toipumisaikaa sekä ei saa aikaa harjoitusvaikutuksia. Liikkuminen kuumeisena voi pahimmillaan johtaa sydänlihastulehdukseen tai verenmyrkytykseen. Mikäli sinulla on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja, kurkkukipua tai selkeää flunssasta johtuvaa väsymystä, jätä harjoittelu väliin. Erityisesti infektion ensimmäisinä päivinä on oltava erityisen tarkkana. Lievä nuha ei yleensä ole este liikunnan harrastamiselle.
Kuume ja vuodelepo vaikuttaa suorituskykyyn negatiivisesti erityisesti, jos vuodelepo kestää pitkään. Lihasten katabolia voimistuu ja maksimaalinen hapenottokyky laskee. Kevyt liikuskelu tai ainakin sängystä ylös nouseminen silloin tällöin voi auttaa estämään kunnon liiallista heikentymistä, vaikka rasittavaa liikuntaa pyritäänkin välttämään. Liikunnan voi aloittaa varovasti, kun flunssan oireet häviävät. Kevyttä liikuntaa jatketaan yhtä kauan, kuin sairauden oireet ovat kestäneet. Esimerkiksi viikon sairastamisen jälkeen liikuntaa harrastetaan alkuun viikon ajan kevyesti. Liian kuormittava liikunta liian aikaisessa vaiheessa saattaa pidentää toipumisaikaa ja aiheuttaa jälkitauteja, kuten pitkittynyttä yskää. Liikunta on keskeytettävä, mikäli oireet pahenevat.
Paluu harjoitteluun ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle. Kevennetyn harjoittelun tuntuessa normaalilta, voidaan edetä kuormittavampaan harjoitteluun. Raskaampaan harjoitteluun siirryttäessä kannattaa arvioida, tuntuuko kuormittava harjoittelu normaalilta ja onko vointi harjoituksen jälkeen hyvä.
Infektioita voidaan ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Huolehdi myös hyvästä käsihygieniasta sekä riittävästä palautumisesta, vältä energiavajetta ja rajoita stressitekijöitä. Tyypillisesti kohtuukuormitteisella liikunnalla pystytään lisäämään vastustuskykyä, mutta erittäin intensiivisellä harjoittelulla saattaa olla päinvastainen vaikutus. Kohtuu kuormitteisella liikunnalla voidaan myös lyhentää flunssan kestoa ja lieventää oireita.
Yhteenvetona:
1) Innokkaalla treenaajalla saattaa olla haasteita pysyä poissa harjoituksista sairastelun aikana, mutta itse muistuttaisin, että sairaana harjoitellessa ei saada aikaan myöskään haluttuja harjoitusvaikutuksia. Tästäkin syystä flunssan oireet on tärkeää huomioida ja tehdä muutoksia harjoitteluun tarvittaessa.
2) Erityisesti ensimmäiset päivät oireiden alkaessa on tärkeää huomioida ja vaihtaa tarvittaessa lepopäiviksi. Huomioi siis orastava kurkkukipu!
3) Hyvin kevyt fyysinen aktiivisuus sairastelun aikana saattaa kuitenkin ehkäistä suorituskyvyn laskua verrattuna päiviä kestävään vuodelepoon.
4) Flunssan jälkeen paluu rasittavampaan liikuntaan on tehtävä asteittain oireiden kestosta riippuen. Tämä on myös tehtävä omaa kehoa koko ajan kuunnellen!
5) CrossFit on tyypillisesti sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittava harjoitusmuoto, joten wodeille on hyvä palata kevyemmän harjoittelun kautta. Konsultoi valmentajaa tarvittaessa!
6) Tutustu mm. Terve Urheilija -sivuilta löytyvään ”Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen” -infograafiin!
- Sara Toivonen
Lähteitä:
Parkkari, J., Toivo, K. & Valtonen, M. Infektiot. Tampere: Terve Urheilija. https://terveurheilija.fi/terveydenhuolto/infektiot-ja-urheilu/ Viitattu 31.1.2023
Tunturi, S. 2022. Nuhakuume, flunssa. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00590 Viitattu 31.1.2023.
UKK-instituutti. 2022. Infektiot – voiko sairaana liikkua? https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/infektiot/ Viitattu 31.1.2023
Valtonen, M., Luoto, R., Grönroos, W., Waris, M., Heinonen, O. J. & Ruuskanen, O. 2021. Huippu-urheilijan hengitystieinfektiot ja niiden haitat. Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim 137 (12), 1263-70.